Poikani menehtymisen vuosipäivä

Et varmaan tiennyt, että tänään 26.6. on YK:n kansainvälinen huumeidenvastainen päivä. Sen tarkoitus on muistuttaa eri tahoja yhdessä taistelemaan maailman huumeongelmaa vastaan, vähentää stigmaa, jota huumeidenkäyttäjiin liitetään, sekä parantaa heidän avunsaantiaan.

Tänään tulee myös kuluneeksi tasan vuosi esikoispoikani kuolemasta.

Lapseni oli kiltti nörttipoika. Pienenä hän oli aina hyvätuulinen, leikkisä ja rakasti pikkusiskoaan 😊 Alle kouluikäisenä lapseni asuivat neljä vuotta sijaisperheessä. Se oli raskasta aikaa minulle. Kun lopulta sain heidät takaisin luokseni, olin ikionnellinen. Olimme jälleen perhe. Erossaolo teki väleistämme todella läheiset. Ei elämämme aina ollut ongelmatonta, mutta monin tavoin hyvää ja onnellista. Parhaita hetkiä olivat yhteiset leffaillat ja lautapelailu. Niitä poikanikin myöhemmin muisteli.

Kouluiäistä lähtien poikani intohimona olivat tietokoneet – ei vain pelaaminen vaan myös koodaaminen ja tietokoneen rakentelu. Teini-iässä, kun muut viettivät viikonloppuillat kavereiden kanssa ulkona, poikani istui kotona tietokoneella. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli kaksoistutkinnon ja 16-vuotiaana aloitti työt koodarina opiskelujen ohessa. Valmistuttuaan pääsi opiskelemaan tietotekniikkaa yliopistoon ja ennen opintojen aloittamista suoritti varusmiespalvelun ja senkin myös oman alansa erikoistehtävässä. Hän oli älykäs, fiksu ja huippulahjakas siinä mitä teki.

En tiennyt poikani huumeidenkäytöstään ennen kuin sain suru-uutisen – puhelun sairaalasta, jossa hän oli vailla toivoa toipumisesta. Eikä tiennyt huumeidenkäytöstä hänen tyttöystävänsäkään. En tule ikinä saamaan vastausta mikä johti hänen käyttämiseensä. Mikä vaikutus oli korona-ajalla? Tuskin ainakaan positiivinen. Tiedän kyllä, että hänellä on vahvasti perinnöllinen riski sairastua addiktioon. En silti pysty hyväksymään sitä, että minun kiltti ja kunnollinen lapseni, josta ei ikinä tarvinnut olla huolissaan, kuoli huumeisiin.

Omasta huumeidenkäytöstä on niin kauan, että olen täysin sinut sen asian kanssa. Mutta se häpeä ja syyllisyys, että oma lapsi on kuollut huumeisiin, on valtava. En halua ihmisten ajattelevan, että hän oli ansainnut kuoleman, koska käytti huumeita. Toisaalta en välitä siitä mitä muut ajattelevat. Siksi koenkin velvollisuudekseni kertoa siitä avoimesti, jotta voin ehkä omalta pieneltä osaltani vaikuttaa vähentämään sitä stigmaa, jota huumeidenkäyttäjiin liitetään. Haluan muistuttaa, että jokainen huumeidenkäyttäjä on jonkun rakas.

Suomi on Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Onnettomuustutkintakeskus tutki viime vuonna kuolleiden nuorten tapaturmaisista huumekuolemia löytääkseen keinoja ehkäistä niitä. Lapseni oli 1/79 viime vuonna huumeisiin kuolleista nuorista. Eli menetämme joka viikko 1-2 nuorta huumeiden vuoksi. Se on aivan liikaa. Eikä tähän lukuun ole laskettu heitä, joiden kuolinsyyksi on kirjattu jokin muu kuin huumeet, mutta niillä on ollut osuutta asiaan.

Mikään ei tuo poikaani takaisin. Enkä saanut edes mahdollisuutta yrittää auttaa häntä, mutta toivon voivani auttaa muita, joita huumeidenkäyttö tai muut elämän haasteet koskettavat – joko tämän blogin kautta tai muulla tapaa. Oman lapsen kuolemasta ei voi selviytyä, mutta minun on tehtävä jotain muiden hyväksi, pystyäkseni elämään menetykseni kanssa.

Hyvää huumeiden vastaista päivää

Haluan toivottaa mukavaa huumeiden vastaista päivää teille, joita päihdeongelma ei millään tavalla kosketa. Meillä jokaisella on omat ongelmamme – isot tai pienet. En missään nimessä halua aliarvioida muiden murheita. Mutta jos sinua huumeidenkäyttö Suomessa yhtään huolettaa ja haluat auttaa, harkitse vaikka lahjoituksen tekemistä päivän teeman mukaisesti jollekin päihdetyötä tekevälle järjestölle. Saat hyvästä työstä hyvän mielen 😊 (Itse koen tärkeäksi auttaa muita, nyt kun tilanteeni sen mahdollistaa. Tämä vinkki ainoastaan sen takia.)

Vielä enemmän toivotan sydämestäni parempaa päivää teille kaikille, joita päihteet tavalla tai toisella koskettaa tai ovat koskettaneet. Ja meitä on valitettavasti ihan liian paljon. Muistakaa, että olette arvokkaita ja ansaitsette myös onnea ❤